Loppuaika koulutöiden kanssa oli aikamoista painetta ja stressiä. Vietin studiolla kaiken mahdollisen ajan, minkä sain varattua (esim. lauantaiaamulla 6h). Valvoin viimeisen viikon alussa 38h putkeen väsäten kouluhommia, jotta olisin saanut kaikki työt palautettua ajoissa. Valitettavasti Subcultures & Scenes- kurssin powerpoint-presentaation kanssa tuli sen verran kiire, että tein tehtävää 16h putkeen ennen deadlinea, mikä oli neljältä. Juoksin kaatosateessa koululle hetki ennen deadlinea, mutta palautin työn kaksi minuuttia liian myöhään yliopiston mediatoimistolle, mikä tarkoittaa sitä, että työ rekisteröidään palautettavaksi seuraavana aamuna, jolloin se on ollut päivän myöhässä ja arvosana laskee automaattisesti. Voin sanoa, että olo oli melkoisen lohduton talsiessani sateessa takaisin kotiin.
Powerpointin tehtävänanto oli suht sama mikä esseessä, eli teoria piti yhdistää johonkin valitsemaansa alakulttuuriin (mun kohdalla hip hop), ja powerpoint- esitykseen piti sisällyttää n. 12 slideä tekstiä, sekä musiikki/videonäytteitä, kuvia ja n. 1000 sanan essee tukemaan powerpointissa esitettyjä asioita. Kävin tutoriaalissa juttelemassa opettajan kanssa, jossa hän antoi palautetta esseestä, ja käytiin lyhyesti läpi powerpointin tehtävänantoa. Hän kertoi antaneensa esseestäni A4:n, mikä oli luokan korkein arvosana. Toivottavasti Powerpoint-esityksestä tulisi edes kohtuullisen hyvä arvosana, jotta lopullinen arvosana olisi A:n luokkaa. Katsotaan, miten käy. Liveäänikurssin portfolion arvosanaksi saimme B1:n, ja olimme ryhmän kanssa siihen tosi tyytyväisiä. Ykkösvuosikurssilaisten työtä (mihin tein lyriikat ja äänitin voksut) en ole vielä päässyt kuulemaan, sillä yhden ryhmäläisen (joka minua projektiin kysyi mukaan) mielestä lopputulos oli huono, ja hän haluaa tehdä biisistä paremman version, ennen kuin näyttää sitä muille.
"Veripisarat" tippuu maahan |
Stay True
What's it all about
Askeleet ruohikossa |
Sain alkuperäisen videon tekijän luvan julkaista oman versioni Youtubessa, josta sen voi käydä katsomassa:
Mutta kokonaisuudessaan ryhmämme arvosana oli hilkulla olla todella ala-arvoinen. Sovimme ryhmän kanssa, että treffaamme deadline-päivänä mediatoimiston ulkopuolella yhdeltä, jotta voimme käydä kaikkien videot läpi ja polttaa ne levylle ennen neljää. Yksi ryhmäläisistä oli myöhässä, ja hänen piti käydä tulostamassa oman videonsa storyboard, mutta koska kirjaston printterissä oli jotain vikaa, hän viipyi reissullaan yli tunnin. Samaan aikaan minä ja toinen ryhmäläinen katsoimme hänen tekemänsä videon, ja huomasimme, että n. 30 sekuntia ennen loppua kuva pysähtyy, mutta äänet jatkuvat normaalisti. Odottelimme, että hän palaa takaisin kirjastosta, jotta hän menisi studioon bounssaamaan uuden version videosta. Kävi ilmi, ettei hän ollut edes tarkistanut videota sen jälkeen, kun hän oli bounssannut sen edellisenä iltana. Uuden bounssin saamisessa meni jälleen puolisen tuntia, ja kello alkoi lähenemään neljää. Kun hän viimein sai kunnon bouncen tehtyä, se piti vielä konvertoida MP4- tiedostomuotoon. Jostain syystä uudessa MP4- tiedostossa äänet eivät olleet synkassa kuvan kanssa, ja muutaman epäonnistuneen kokeilun jälkeen päätimme yrittää käyttää netistä löytyvää konvertteria. Siinä ongelmana oli, että äänet olivat todella huonolaatuiset. Saimme lopulta n. 10 minuuttia ennen deadlinea konvertoitua videosta kunnon version, ja ryhdyimme polttamaan videoita levylle. Halusin vielä ennen palautusta tarkistaa, että kaikki videot varmasti toimii. Kuitenkin tämä yksi video ei suostunut syystä tai toisesta aukeamaan. Lähdin juoksemaan yliopiston kauppaan ostamaan uuden levyn, ja kun tulin takaisin, pojat kertoivat, että videon sai auki, kun raahasi sen työpöydälle ja avasi sitä kautta. Koska aikaa oli enää muutama minuutti, päätimme kirjoittaa palautuslappuun, että yhden videon avaamiseksi se pitää kopioida työpöydälle.
Kävin ennen lähtöä juttelemassa kaikkien opettajien kanssa, ja kiittämässä kuluneesta vuodesta. Päädyin höpöttämään kyseisen kurssin opettajan (Jon Walls) kanssa yli tunnin, ja satuin sivumennen kysymään ryhmätyömme arvionnista. Hän kertoi taistelleensa pari tuntia saadakseen ko. videotiedoston auki. Hän oli aikeissa antaa meille kokonaisarvosanaksi C:n tai D:n, mutta päätti päivän päätteksi yrittää kerran vielä avata tiedoston käyttäen Pro Toolsia, jossa hän onnistui saamaan sen auki. Hän olisi halunnut antaa meille A:n, mutta ko. videotiedoston ongelmista johtuen hän antoi meille muistaakseni B1:n. Työ menee vielä tarkistettavaksi muille, joten en vielä tiedä, mikä lopullinen arvosana tulee olemaan. Suoraan sanottuna v*tuttaa, kun on tehnyt pirun paljon hommia oman työn kanssa, ja yksi ryhmäläinen ei vaivaudu edes tarkistamaan palautettavaa työtään sen verran, että katsoisi, että se toimii niin kuin pitäisi. Mutta ei auta, näillä mennään.
Ennen lähtöä piti KV- puolen vastaavalle ilmoittaa lähtöpäivä, jotta he hoitavat paperiasiat valmiiksi sitä ennen. Kävin juttelemassa heidän toimistossaan ja hakemassa Learning Agreementin ja muut todistukset (läsnäolotodistus, todistus aloitus-ja lopetuspäivistä yms.) muutamaa päivää ennen lähtöä. Pyysin heitä lähettämään kopiot suoraan TAMKiin, itselläni on alkuperäiset paperit, jos niitä tarvitaan, niin voin lähettää ne postitse.
Vaihtokurssin puitteissa pitää vielä kirjoittaa loppuraportti, muistaakseni ennen 3.6, mikäli haluaa apurahan loppuosan (20%) tilille ennen juhannusta. Mikäli palauttaa tehtävät myöhemmin, loppuosa maksetaan vasta elokuussa.
Kaiken kaikkiaan loppukevät oli todella uuvuttava ja vei kyllä kaikki mehut, enkä ole vieläkään oikein päässyt lataamaan akkuja täyteen. Olen jossain määrin tyytyväinen työn tuloksiin, mutta toisaalta ketuttaa, koska tuntuu, että olisi pystynyt parempaankin suoritukseen. Kaipa tää fiilis menee ohi ajan kanssa, kun asettuu jälleen aloilleen Suomeen. Kirjoittelen vielä kerran kesän aikana, kun kaikki hommat ovat vaihtokurssin suhteen tehty, arvosanat annettu, ja tiivistän koko vuoden fiilikset ja kerron omia neuvoja vahtoon hakeville.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti